Eduskunnan tarkastusvaliokunta iski kyntens\u00e4 vuoden 2012 selvityksess\u00e4 julkisen terveydenhuollon tietoj\u00e4rjestelmiin. Esimerkiksi vuonna 2010 n\u00e4iden kehitt\u00e4miseen k\u00e4ytettiin veronmaksajien rahoja noin 300 miljoonaa euroa. Mit\u00e4 sill\u00e4 saatiin? Huonosti yhteensopivia ja k\u00e4ytett\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n monimutkaisia j\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka tuhlaavat hoitohenkil\u00f6kunnan aikaa ja pahimmillaan vaarantavat potilasturvallisuuden.<\/p>\n
Hovitoimittajat olivat varmasti tilanteesta kiitollisia; ensin TEKES tukee heid\u00e4n \u201dtuotekehityst\u00e4\u00e4n\u201d, sitten n\u00e4it\u00e4 \u201dtuotteita\u201d otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n massiivissa konsultointiprojekteissa veronmaksajien rahoilla ilman kunnon kilpailutusta ja lopulta, kun \u201dtuotteet\u201d osoittautuvat kelvottomiksi, niin toimittajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kuin koira ver\u00e4j\u00e4st\u00e4 veronmaksajien kuittatessa laskun. Asian saaman julkisuuden takia saattoi n\u00e4iden vastuuttomien toimittajien per\u00e4valotakuu<\/em>-taktiikka kuitenkin lopulta ep\u00e4onnistua.<\/p>\n Aiemmin my\u00f6s Valtiontalouden tarkastusvirasto kunnostautui terveydenhuollon tietoj\u00e4rjestelm\u00e4hankkeiden moittimisessa: tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t ole k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4, ja sama tieto pit\u00e4\u00e4 kirjata useaan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, koska tiedot eiv\u00e4t siirry virheett\u00f6m\u00e4sti j\u00e4rjestelmien v\u00e4lill\u00e4. Arvioitiin, ett\u00e4 vuodessa menee tietoj\u00e4rjestelmien takia hukkaan noin 600 l\u00e4\u00e4k\u00e4rity\u00f6vuotta. T\u00e4m\u00e4kin arvio saattoi olla alakanttiin!<\/p>\n Mist\u00e4 ongelmat sitten johtuivat ja mit\u00e4 asialle olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4? T\u00e4ysin ulkopuolisen n\u00e4kemykseni mukaan ongelmat olivat erityisesti hankkeiden valmistelussa. Hankkeita ei valmisteltu tarpeeksi liiketoiminta- ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti ratkaisujen konseptoinnin ja kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun kautta, vaan hankkeet toteutettiin teknisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista ja vailla kokonaisymm\u00e4rryst\u00e4 todellisista liiketoiminnan tavoitteista ja tarpeista. Koska toimittajat valittiin pienest\u00e4 sis\u00e4piirist\u00e4 ilman todellista kilpailua, toimittajien intressi oli p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 omaa asemaansa paisuttamalla projekteja ja tekem\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4 entist\u00e4 yhtyeensopimattomampia ja suljetumpia, jotta toimittajista tuli korvaamattomia.<\/p>\n Ehdotukseni kolmeksi keskeisimm\u00e4ksi painopisteeksi julkisen terveydenhuollon tietoj\u00e4rjestelmien kehitykseen tulevaisuudessa on:<\/p>\n 1) vahvan liiketoiminta-, prosessi-, arkkitehtuuri- ja konseptointiosaamisen ottaminen mukaan j\u00e4rjestelmien m\u00e4\u00e4rittelyyn<\/p>\n 2) toimittajien aito kilpailuttaminen ja arviointi kompetenssin perusteella toteuttamaan m\u00e4\u00e4rittelyjen mukainen<\/em> tietoj\u00e4rjestelm\u00e4<\/p>\n 3) toimittajien teknisen ty\u00f6n ja projektinhallinnan ohjaus ja valvonta toteutusvaiheessa, jotta hankkeen etenemisest\u00e4 on selke\u00e4 k\u00e4sitys, toimittajalukot (vendor lock) voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja ongelmatilanteessa vaihtaa toimittajaa ajoissa.<\/p>\n N\u00e4iss\u00e4 kolmessa menestystekij\u00e4ss\u00e4 on kyse toimintatapojen muuttamisesta, tuottavuudesta ja tehokkuudesta enemm\u00e4n kuin merkitt\u00e4vist\u00e4 taloudellisista lis\u00e4investoinneista. Ulkopuolisen riippumattoman neuvonannon kustannus on tyypillisesti vain muutamia prosentteja investointien kokonaisuudesta. Se ei ole suuri kustannus, kun tuloksena on k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen, ty\u00f6skentely\u00e4 tehostava ja luotettava tietoj\u00e4rjestelm\u00e4kokonaisuus.<\/p>\n Lis\u00e4tietoa: Yle<\/a><\/p>\n