Helsingin kaupungin laskutuksessa oli haasteita sen j\u00e4lkeen, kun kaupungin taloushallinto siirtyi vuoden 2012 alussa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan noin 250 000 laskua j\u00e4i l\u00e4hett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaupunkilaisille. Tuon perusteella voi arvioida, ett\u00e4 saatavien arvo oli yhteens\u00e4 muutamia kymmeni\u00e4 miljoonia euroja, mik\u00e4 ei aiheuttanut korkokuluja kuin parikymment\u00e4tuhatta euroa viikossa. Seh\u00e4n ei ole Helsingin kokoiselle kaupungille paljon mit\u00e4\u00e4n!<\/p>\n
IT-toimittajat levitteliv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti k\u00e4si\u00e4\u00e4n \u2013 ainakin silloin, kun eiv\u00e4t olleet niit\u00e4 pesem\u00e4ss\u00e4. Ohjelmistotoimittajan edustaja oli selvitt\u00e4nyt tilannetta medialle: \u201dMe olemme myyneet j\u00e4rjestelm\u00e4n. Ekosysteemi on sen toimittanut.\u201d Asiakkaan kuullen, kun ei voi toimittaja sanoa, ett\u00e4 asiakas ei vain osaa.<\/p>\n
Projektitoimittajan edustajan lausunnot kuulostivat yhteisty\u00f6haluisemmilta: \u201dHelsingin kaupunki on meille t\u00e4rke\u00e4 asiakas. Laitamme asiat kuntoon.\u201d Mutta mik\u00e4 on uskottavuus, kun sama toimittaja on yritt\u00e4nyt laittaa asioita kuntoon jo puoli vuotta. Ja sit\u00e4 ennen toimittaja on tehnyt yli vuoden kestoisen toteutusprojektin, jossa piti tehd\u00e4 asiat kerralla kuntoon. Asiakkaan kuullen, kun ei voi toimittaja sanoa, ett\u00e4 emme vain osaa.<\/p>\n
Mutta mit\u00e4 Helsingin kaupunki olisi voinut tehd\u00e4 toisin? Ottamatta kantaa ohjelmistovalintaan, lopputuloksen perusteella vaikuttaa, ett\u00e4 A) projektitarjous on ollut ep\u00e4realistinen (kattavuus, aikataulu, budjetti tai resursointi) tai B) projektin toteutuksen aikana ei ole tehty kokonaisvaltaista laadunvarmistusta ja riskienhallintaa. Hankkimalla ulkopuolista riippumatonta neuvonantoa riskien- ja laadun hallitsemiseksi, ongelmilta olisi v\u00e4ltytty tai ne olisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n huomattu ja hoidettu aiemmin.<\/p>\n
Joskus projektin ohjausryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 laskelmoidusta liiketoiminnallisesta riskist\u00e4 ottamalla tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ilman t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta sen toimivuudesta. N\u00e4in toimimalla yleens\u00e4 priorisoidaan kustannukset, aikataulu tai hallitaan organisatorisia riippuvuuksia. Useimmiten t\u00e4llainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s kuitenkin tehd\u00e4\u00e4n kovassa paineessa tiedostamatta p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen liittyvi\u00e4 riskej\u00e4. Niinp\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4, joka saavutetaan ottamalla keskener\u00e4inen j\u00e4rjestelm\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 odotettavissa olevan h\u00e4t\u00e4ty\u00f6n sek\u00e4 muut kustannukset \u2013 Helsingin kaupungin tapauksessa p\u00e4\u00e4oman korkokustannukset. Mainehaittaa ei varmaan ainakaan julkisella sektorilla laskelmissa huomioida.<\/p>\n
Ent\u00e4 mit\u00e4 Helsingin kaupungin pit\u00e4isi tehd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa? Tietoj\u00e4rjestelmien tuotanto-ongelmien selvitt\u00e4minen on hyvin harvoin syv\u00e4llist\u00e4 teknist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 \u2013 toiminnan johtamiseen tekninen yleissivistys riitt\u00e4\u00e4. Ongelmaselvityksess\u00e4 onnistuu, kun huolehditaan kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, kommunikoinnin avoimuudesta ja selkeydest\u00e4, yli organisaatiorajojen toimimisesta ja erilaisten ristiriitojen sovittelemisesta. Ulkopuolinen riippumaton neuvonantaja voi auttaa asiakasta edell\u00e4 mainituissa teht\u00e4viss\u00e4 sek\u00e4 tuoda ongelmanselvitykseen l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4, tavoitteellisuutta ja tehokkuutta.<\/p>\n
No, t\u00f6it\u00e4 tehr\u00e4h\u00e4n ja veroja maksetaha\u2026 P\u00e4\u00e4st\u00e4 meid\u00e4t IT-ekosysteemist\u00e4. Aamen.<\/p>\n