{"id":299,"date":"2020-08-31T18:41:00","date_gmt":"2020-08-31T18:41:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/?p=299"},"modified":"2021-04-29T06:30:52","modified_gmt":"2021-04-29T06:30:52","slug":"tavoitteletko-itn-tuottavuutta-vai-tehokkuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/tavoitteletko-itn-tuottavuutta-vai-tehokkuutta\/","title":{"rendered":"Onko tavoitteenasi IT:n tuottavuus vai tehokkuus?"},"content":{"rendered":"

Edellisess\u00e4 blogissani<\/a> kirjoitin IT-hankintojen arvioimisesta kolmen keskeisen kriteerin eli laadun, kustannusten ja riskitason kannalta. T\u00e4ss\u00e4 blogissa k\u00e4sittelen IT:n laatua, jossa voidaan erottaa kaksi ulottuvuutta: tehokkuus<\/cite> ja tuottavuus<\/cite>. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kannalta voidaan ajatella, ett\u00e4 tehokkuus liittyy IT-projektin (= j\u00e4rjestelm\u00e4n aikaansaamiseksi teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6) laatuun ja toisaalta tuottavuus liittyy IT-ratkaisun (= tekninen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4) laatuun.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen laadun ulottuvuus, tehokkuus, liittyy siihen, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi p\u00e4\u00e4tetyt asiat tehd\u00e4\u00e4n oikein (\u201ddo the things right\u201d). Tehokkuuteen liittyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tavoitteita ovat esimerkiksi IT-projektin pysyminen aikataulussa, parhaiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukainen tekninen ty\u00f6 (esim. toteutettavan IT-ratkaisun yll\u00e4pidett\u00e4vyys ja skaalautuvuus) sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 ratkaisun toiminnallisen laadun varmistaminen kattavalla ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisell\u00e4 testauksella.<\/p>\n

Toinen laadun ulottuvuus, tuottavuus, liittyy siihen, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suunnitellaan teht\u00e4v\u00e4n oikeita asioita (\u201ddo the right things\u201d). Tuottavuuteen liittyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tavoitteita ovat esimerkiksi IT-ratkaisun toimintojen kattavuus ja helppok\u00e4ytt\u00f6isyys, j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n tiedon oikeellisuus sek\u00e4 investoinnin takaisinmaksuajan (business case) toteutuminen konkreettisten hy\u00f6tyjen kautta.<\/p>\n

Seuraavaksi kaksi projektiesimerkki\u00e4, joista ensimm\u00e4isess\u00e4 on haasteita tehokkuuden ja j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tuottavuuden kanssa.<\/p>\n

Arevan Olkiluotoon rakentama ydinreaktori oli vuonna 2013 my\u00f6h\u00e4stym\u00e4ss\u00e4 seitsem\u00e4n vuotta (YLE<\/a>). Projektin tilanne oli seurausta tehokkuuteen liittyvist\u00e4 laadullisista haasteista. Projektin aikataulu venyi, koska vaadittuja asioita ei oltu tehty oikein eli tehokkaasti. Projektin haasteena ei ollut varsinaisesti tuottavuus, koska projektin tuotoksena lopulta saatiin toimiva ja vaatimukset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ydinvoimala. Osin nimenomaan tuottavuuteen liittyv\u00e4n riskin minimointi (eli sen v\u00e4ltt\u00e4minen, ett\u00e4 saadaan ep\u00e4luotettavasti toimiva ydinvoimala) v\u00e4hensi tehokkuutta. N\u00e4enn\u00e4isesti projektin kustannusriski oli hallittu kiinte\u00e4hintaisella sopimuksella. Mutta kai tilaajaorganisaation omien resurssien sitominen projektiin suunniteltua pidemp\u00e4\u00e4n, investoinnin rahoituskustannukset ja menetetty s\u00e4hk\u00f6n myynnin liikevaihto maksoivat jotakin? Kyll\u00e4, TVO:n ja Arevan v\u00e4limiesmenettelyst\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen noin kaksi miljardia euroa.<\/p>\n

Toinen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki edustaa tuottavuuteen liittyv\u00e4\u00e4 laadullista haastetta. Yhdysvalloissa oli aiempina vuosina meneill\u00e4\u00e4n mittava armeijan ERP-j\u00e4rjestelmien uudistus. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 \u201dvirstanpylv\u00e4\u00e4n\u00e4\u201d voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ilmavoimat p\u00e4\u00e4tti lopettaa projektinsa kesken seitsem\u00e4n vuoden j\u00e4lkeen. Projektin tilanne oli seurausta realisoituneesta tuottavuus-riskist\u00e4, mik\u00e4 on jokaisen projektin tilaajan painajainen; joudutaan palamaan takaisin l\u00e4ht\u00f6ruutuun. Ilmavoimien projektin tapauksessa aikaa menetettiin noin 7 vuotta ja rahaa yli miljardi dollaria. Projektin haaste ei ollut, ett\u00e4 lopputuloksena olisi saatu laadullisesti huonompi ratkaisu kuin mit\u00e4 tavoiteltiin, vaan se, ettei saatu yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Usein tuottavuuteen liittyviin haasteisiin yhdistyy my\u00f6s tehokkuushaasteita, mutta ei aina. Se, ett\u00e4 projekti ei tuota oikeita tuotoksia, ei tarkoita v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4, etteik\u00f6 tekeminen olisi itsess\u00e4\u00e4n voinut olla tehokasta. Esimerkiksi tehokkaasti toteutetut osakokonaisuudet voidaan saada valmiiksi ajallaan (=tehokkaasti) ja tekem\u00e4\u00e4n suunniteltuja asioita (=tuottavasti) kokonaisuuden silti toimimatta.<\/p>\n

Edell\u00e4 kerrotut projektiesimerkit ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 ja vastaavanlaisia tilanteita kohdataan melko harvoin. Esimerkit kuitenkin auttavat konkreettisesti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkuuden ja tuottavuuden eron. IT-projekteissa tuottavuus on tyypillisesti tehokkuutta t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, kun tuotettavan IT-ratkaisun hy\u00f6dyt ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 (lyhyt takaisinmaksuaika) tai investointi on eritt\u00e4in suuri (ei varaa ep\u00e4onnistua). Tehokkuus on puolestaan usein tuottavuutta t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, kun projektin tuotos on liiketoiminnan kannalta v\u00e4h\u00e4merkityksellinen (kunhan se toimii) tai projekti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suurena kuluer\u00e4n\u00e4 (tiukka ja suurehko budjetti).<\/p>\n\n\n

Tarvitsetko apua tai haluaisitko kysy\u00e4 neuvoa IT-projekteihin tai -hankintoihin liittyen? Tutustu palveluihini ja ota yhteytt\u00e4!<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Cheetah Consulting Oy<\/a>:n perustaja ja johtava konsultti Teemu Lepp\u00e4nen. Teemulla on yli 15 vuoden monipuolinen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemus IT-ratkaisujen toimittamisesta kansainv\u00e4lisiss\u00e4 teknologiayrityksiss\u00e4 ja tarjoaa yrityksens\u00e4 kautta erilaisia IT-neuvonanto- ja koulutuspalveluita.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Edellisess\u00e4 blogissani kirjoitin IT-hankintojen arvioimisesta kolmen keskeisen kriteerin eli laadun, kustannusten ja riskitason kannalta. T\u00e4ss\u00e4 blogissa k\u00e4sittelen IT:n laatua, jossa voidaan erottaa kaksi ulottuvuutta: tehokkuus ja tuottavuus. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kannalta voidaan ajatella, ett\u00e4 tehokkuus liittyy IT-projektin (= j\u00e4rjestelm\u00e4n aikaansaamiseksi teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6) laatuun ja toisaalta tuottavuus liittyy IT-ratkaisun (= tekninen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4) laatuun. Ensimm\u00e4inen laadun ulottuvuus, tehokkuus, liittyy […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12,8,5,4,11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=299"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":493,"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions\/493"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.cheetah.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}