Verohallinnossa k\u00e4ynnistettiin vuonan 2013 massiivinen IT-projekti, jossa l\u00e4hdettiin uudistamaan l\u00e4hes kaikki verotuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t. Verohallinnon silloinen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4kentt\u00e4 oli monimutkainen ja hajanainen, mik\u00e4 aiheutti yll\u00e4pitoon kustannuspaineita (yll\u00e4pidon kokonaiskustannukset olivat 40 miljoonaa euroa vuodessa). Verohallinnon tietoj\u00e4rjestelm\u00e4uudistusprojektin arveltiin olevan noin viisivuotinen ja budjetiltaan kymmeni\u00e4 miljoonia euroja.<\/p>\n
Uudistuksella tavoiteltiin verohallinnon tietoj\u00e4rjestelmien kokonaiskustannuksista (total cost of ownership) leijonan osan muodostavien yll\u00e4pitokustannusten alentamista 20 – 40 %. Lis\u00e4ksi tavoitteena oli parantaa tietoj\u00e4rjestelmien ketteryytt\u00e4 (time-to-live) sek\u00e4 pyrkimys kasvattaa verovirkailijoiden ty\u00f6n tuottavuutta (productivity).<\/p>\n
Erityisen verohallinnon projektista teki sen suuren koon lis\u00e4ksi ratkaisun pohjaaminen kaupallisiin valmisohjelmistoihin (commercial-of-the-shelf, COTS). Valmisohjelmistoilla pyrit\u00e4\u00e4n ratkaisun sis\u00e4iseen standardointiin ja rakentamaan j\u00e4rjestelm\u00e4, joka on muuallakin vastaavan laajuisessa vaativassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Tarkoituksena oli valjastaa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmisohjelmistoja verohallinnon tarpeisiin. Haasteen valmisohjelmiston valinnassa asettaa se, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n valmisohjelmisto ei luonnollisesti voi suoraan paketista tukea suomalaisen verohallinnon prosesseja, joten tarvitaan ratkaisujen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti\u00e4. Julkisuudessa lausuttujen tavoitteiden mukaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6innit pyrittiin minimoimaan, mutta kysymys kuuluukin, miten t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saavutetaan?<\/p>\n
Kun projektin tavoitteena on toteuttaa tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 valmisohjelmistoilla, hyv\u00e4n ratkaisuarkkitehtuurin (solution architecture) suunnittelu sek\u00e4 projektin laajuuden hallinta (scope management) ovat avainasemassa. Tavoitteena on, ett\u00e4 valmisohjelmistojen ominaisuuksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n optimaalisesti<\/cite> ja ratkaisun r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n sopivasti<\/cite>.<\/p>\n Ratkaisuarkkitehtuurin tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mill\u00e4 valmisohjelmistolla kukin kokonaisratkaisun toiminnallinen vaatimus (functional requirement) toteutetaan, miten ei-toiminnalliset vaatimukset (non-functional requirement) otetaan huomioon, huolehtia valmisohjelmistojen keskin\u00e4isest\u00e4 yhteensopivuudesta (interoperability) sek\u00e4 tarpeen mukaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 ratkaisun komponentteja, jotka eiv\u00e4t perustu valmisohjelmistoihin. Ratkaisuarkkitehtuurin puutteellisuudesta johtuvia tyypillisi\u00e4 ongelmia ovat valmisohjelmistojen ep\u00e4selv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t, ep\u00e4realistiset ei-toiminnalliset vaatimukset, valmisohjelmistojen yli- tai alir\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti tai niiden yhteensopimattomuus.<\/p>\n Projektin laajuuden hallinnan tulee pit\u00e4\u00e4 huolta, ett\u00e4 tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n kokonaisuudistustavoitteesta huolimatta ei sorruta valmisohjelmistojen ylir\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6intiin. Joskus projektin tilaaja (liiketoiminta) voi n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 projektin suuri koko oikeuttaa my\u00f6s toiminnallisten vaatimusten monimutkaistamisen tai lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattamisen, jopa projektin aikana. T\u00e4m\u00e4 on usein my\u00f6s toimittajan intressi, koska se tiet\u00e4\u00e4 toimittajalle lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4llaisessa tilanteessa projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n ja projektiohjausryhm\u00e4n tulee kysy\u00e4: onko todella niin, ett\u00e4 valmisohjelmiston standardina (tai pienell\u00e4 r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6innill\u00e4) tarjoama toiminnallisuus ei riit\u00e4, vaan suurempaa r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti\u00e4 todella tarvitaan. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6im\u00e4ll\u00e4 ratkaisua, menetet\u00e4\u00e4n joka askeleella valmisohjelmistojen tuomia ratkaisun standardointiin ja yll\u00e4pitokustannusten alentamiseen liittyvi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n Verohallinnon edellinen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4uudistus 1990-luvulla tuotti kansalaisille s\u00e4hk\u00f6isen veroehdotuksen ja jatkokehitys 2000-luvulla on entisest\u00e4\u00e4n parantanut verohallinnon s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluita. Verohallinnon aiempia uudistusprojekteja voisi pit\u00e4\u00e4 jopa julkishallinnon malliesimerkkin\u00e4 asiakasprosesseista l\u00e4htev\u00e4st\u00e4 tietoj\u00e4rjestelm\u00e4kehityksest\u00e4. Toivotan verohallinnolle ja toimittajille voimia ja onnea seuraavaan vaativaan hankkeeseen!<\/p>\n