Eduskunnan tarkastusvaliokunta iski kyntensä vuoden 2012 selvityksessä julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Esimerkiksi vuonna 2010 näiden kehittämiseen käytettiin veronmaksajien rahoja noin 300 miljoonaa euroa. Mitä sillä saatiin? Huonosti yhteensopivia ja käytettävyydeltään monimutkaisia järjestelmiä, jotka tuhlaavat hoitohenkilökunnan aikaa ja pahimmillaan vaarantavat potilasturvallisuuden.
Hovitoimittajat olivat varmasti tilanteesta kiitollisia; ensin TEKES tukee heidän ”tuotekehitystään”, sitten näitä ”tuotteita” otetaan käyttöön massiivissa konsultointiprojekteissa veronmaksajien rahoilla ilman kunnon kilpailutusta ja lopulta, kun ”tuotteet” osoittautuvat kelvottomiksi, niin toimittajat pääsevät kuin koira veräjästä veronmaksajien kuittatessa laskun. Asian saaman julkisuuden takia saattoi näiden vastuuttomien toimittajien perävalotakuu-taktiikka kuitenkin lopulta epäonnistua.
Aiemmin myös Valtiontalouden tarkastusvirasto kunnostautui terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeiden moittimisessa: tietojärjestelmät eivät ole käyttäjäystävällisiä, ja sama tieto pitää kirjata useaan järjestelmään, koska tiedot eivät siirry virheettömästi järjestelmien välillä. Arvioitiin, että vuodessa menee tietojärjestelmien takia hukkaan noin 600 lääkärityövuotta. Tämäkin arvio saattoi olla alakanttiin!
Mistä ongelmat sitten johtuivat ja mitä asialle olisi pitänyt tehdä? Täysin ulkopuolisen näkemykseni mukaan ongelmat olivat erityisesti hankkeiden valmistelussa. Hankkeita ei valmisteltu tarpeeksi liiketoiminta- ja käyttäjälähtöisesti ratkaisujen konseptoinnin ja kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun kautta, vaan hankkeet toteutettiin teknisistä lähtökohdista ja vailla kokonaisymmärrystä todellisista liiketoiminnan tavoitteista ja tarpeista. Koska toimittajat valittiin pienestä sisäpiiristä ilman todellista kilpailua, toimittajien intressi oli pönkittää omaa asemaansa paisuttamalla projekteja ja tekemällä järjestelmistä entistä yhtyeensopimattomampia ja suljetumpia, jotta toimittajista tuli korvaamattomia.
Ehdotukseni kolmeksi keskeisimmäksi painopisteeksi julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitykseen tulevaisuudessa on:
1) vahvan liiketoiminta-, prosessi-, arkkitehtuuri- ja konseptointiosaamisen ottaminen mukaan järjestelmien määrittelyyn
2) toimittajien aito kilpailuttaminen ja arviointi kompetenssin perusteella toteuttamaan määrittelyjen mukainen tietojärjestelmä
3) toimittajien teknisen työn ja projektinhallinnan ohjaus ja valvonta toteutusvaiheessa, jotta hankkeen etenemisestä on selkeä käsitys, toimittajalukot (vendor lock) voidaan välttää ja ongelmatilanteessa vaihtaa toimittajaa ajoissa.
Näissä kolmessa menestystekijässä on kyse toimintatapojen muuttamisesta, tuottavuudesta ja tehokkuudesta enemmän kuin merkittävistä taloudellisista lisäinvestoinneista. Ulkopuolisen riippumattoman neuvonannon kustannus on tyypillisesti vain muutamia prosentteja investointien kokonaisuudesta. Se ei ole suuri kustannus, kun tuloksena on käyttäjäystävällinen, työskentelyä tehostava ja luotettava tietojärjestelmäkokonaisuus.
Lisätietoa: Yle
Kirjoittaja on Cheetah Consulting Oy:n perustaja ja johtava konsultti Teemu Leppänen. Teemulla on yli 15 vuoden monipuolinen käytännön kokemus IT-ratkaisujen toimittamisesta kansainvälisissä teknologiayrityksissä ja tarjoaa yrityksensä kautta erilaisia IT-neuvonanto- ja koulutuspalveluita.
